Alueellinen järjestyksenvalvojaverkosto ja -koulutus (pdf)


LIITE 1: Koulutuksen kutsumalli


LIITE 2: Kumppanuussopimus-malli


LIITE 3: LJärjestyksenvalvojaverkostokokeilun raportti


Avainsanat: osallisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö, turvallisuus, asukastoiminta, järjestöt, kunnat, kaupunginosa, vapaaehtoistyö


Kenelle: asukkaat, järjestöt, tapahtumien järjestäjät

 


Tavoite

Käytännön tavoitteena on parantaa ja ylläpitää alueellisten pienten tapahtumien turvallisuustyötä ja
-osaamista, niin että turvallisuusasiat olisivat kiinteä osa tapahtumien suunnittelua ja toteutusta.

 


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Kaupunginosan toimijat järjestävät yhdessä alueellisen järjestyksenvalvojakoulutuksen, johon osallistuvat ovat sitoutuneet alueelliseen järjestyksenvalvojaverkostoon. Mikäli kiinnostusta koulutuksen järjestämiseen löytyy ja saadaan vähintään 20 henkeä kasaan, malli on edullisempi tapa kouluttaa järjestyksenvalvojia kuin yksittäisiä kurssipaikkoja ostamalla. Lisäarvona, malli tarjoaa luontevan mahdollisuuden vertaistukeen, kokemusten ja osaamisen jakamiseen sekä mahdollisuuden asukastapahtumien järjestäjien erityistarpeiden huomiointiin koulutuksessa.

 


Toteuttaminen

Muodostetaan työryhmä, joka koostuu esimerkiksi asiasta eteenpäin vievän järjestön muutamasta edustajasta tai mahdollisesti 1-2 alueen muiden järjestöjen edustajasta. Työryhmä vastaa alueen järjestöjen ja toimijoiden kutsumisesta verkostoon ja koulutukseen, ottaa vastaan ilmoittautumiset, pyytää tarjoukset kouluttajilta ja sopii koulutusajat. Tämän lisäksi työryhmä järjestää koulutustilat ja väliaikatarjoilut sekä vastaa kumppanuussopimusten allekirjoitusten keräämisestä omalla alueellaan ja toimii yhteystietojen ylläpitäjänä.


Verkostossa jokainen sopimuskumppani nimeää yhteyshenkilön, jolta muut sopimuskumppanit voivat kysyä lainaksi koulutuksen hyväksytysti suorittaneita järjestyksenvalvojia. Lisäksi yhteyshenkilö vastaa oman järjestönsä järjestyksenvalvojien yhteystietojen ajan tasalla pitämisestä. Jokainen järjestyksenvalvoja päättää itse, milloin hän on kumppanien käyttävissä.


Järjestäjät lähettävät sähköpostilla alueen tahoille kutsun, jossa kerrotaan koulutuksen ja verkoston eduista ja vastuista. Peruutus- tai panttimaksukäytäntö sitovan ilmoittautumisen lisäksi on hyvä olla käytössä ja koulutuksen vaativuus kannattaa ottaa huomioon sitä mainostettaessa. Tiivis aikataulu on perusteltua koulutuksessa, mutta ilmoittautumiseen kannattaa varata muutama kuukausi aikaa.


Kun koulutus järjestetään yhdelle kaupunginosalle kerrallaan, helpottuvat järjestelyt monin tavoin. Alueellisen järjestyksenvalvojakoulutuksen ja -verkoston käynnistäminen on hyvä tapa myös kehittää oman kaupunginosan toimijoiden yhteistyötä. Yhtenä kehitysideana voisi olla mallin koordinointi kunnan tasolla alueellinen leima säilyttäen. Tällöin voitaisiin kouluttaa johonkin hallintokuntaan tai kattojärjestöön omia kouluttajia, jotka pystyisivät vetämään järjestyksenvalvojakoulutuksia ja kouluttamisesta tulisi kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa. Samalla voitaisiin luoda kaupunginosien omien verkostojen yläpuolelle yhteinen verkosto, josta
voidaan kysyä lainaksi/palkata toisten verkostojen järjestyksenvalvojia tarpeen niin vaatiessa.

 


Resurssit

Vastuujärjestöiltä suunniteluun, käytännön järjestelyihin ja kokeilun arviointiin kuluu noin viikon työaika. Myös järjestyksenvalvojaverkoston ylläpito on vastuujärjestön tehtävänä. Lisäksi talkootyön tekeminen järjestöjen toimesta on suotavaa. Yhteen koulutukseen suositeltava määrä osallistujia on 20-40 henkilöä. Mallin mukaiset kustannukset koulutuksesta ovat osallistuvaa henkilöä kohti noin 60-150 euroa (jos 40 henkeä: n. 60 euroa/henkilö). Tämä on laskettu ilman tilakustannuksia, koska useissa tapauksissa tilat on löydettävissä maksutta tai koulutuspakettiin voidaan saada tilat sitä järjestävän yrityksen toimesta. Tämän lisäksi tulevat vielä henkilökohtaiset järjestyksenvalvojakorttimaksut ja ne jäävät joko järjestön tai osallistujan hoidettavaksi. Rahoitusta voidaan hakea kaupungilta, järjestöjen mahdollisen omarahoitusosuuden lisäksi.

 


Kokemuksia

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosasto, 4V-hanke, Roihuvuori-Seura ja Mellunmäki-Yhdistys järjestivät alueellisen järjestyksenvalvojapilottikoulutuksen huhtikuussa 2010. Sen kesto oli 32 tuntia ja kouluttajana toimi Otsopalvelut Oy. Koulutuspaikka oli Roihuvuoren nuorisotalo ja voimaharjoittelukerroilla Otsopalveluiden sali. Ilmoittautuneita oli alussa 33 henkeä, mutta lopulta koulutuksessa oli 19 osallistujaa. Roihuvuori-Herttoniemi alueelta kumppanuussopimuksen solmi 3 järjestöä, Mellunmäen alueelta 2 järjestöä. Osallistujat edustivat näitä järjestöjä. Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosasto vastasi kouluttajakustannuksista. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan kurssi vastasi erittäin hyvin tai hyvin odotuksia ja se nähtiin hyväksi tavaksi edistää niin turvallisuutta, yhteisöllisyyttä kuin kestävää kehitystä käytännössä.

 


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Toiminta lisää yhteisöllisyyttä, asukasosallisuutta, viihtyisyyttä, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. Tapahtumat tarjoavat luontevia, ei-kaupallisia kohtaamispaikkoja erilaisille, myös eri kulttuuritaustoista tuleville, asukasryhmille sekä edesauttavat alueellisten verkostojen syntymistä. Osallistujien tietotaito ja osallistumismahdollisuudet parantuvat koulutuksen myötä.

 


Yhteystiedot

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Eija Koski


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä