Haastatteluin nuorten näkemykset asuinalueestaan kuuluviin (pdf)


Avainsanat: osallisuus, koulu, lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminta, asukkaat, kunnat, kaupunginosa

Kenelle: asukkaille, asuinalueiden kehityksestä vastaaville, suunnittelijoille, kaikille osallistavasta suunnittelusta kiinnostuneille


Tavoite

Selvittää nuorten näkemyksiä ja kokemuksia asuinalueestaan. Tavoitteena on hahmottaa nuorten asuinaluearvostuksia ja -toiveita, viihtymisen ja viihtymättömyyden syitä sekä saada nuorten näkökulmaa alueen kehittämistyöhön.


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Ryhmä- ja yksilöhaastattelumenetelmiä käyttäen kartoitetaan nuorten käsityksiä, mielipiteitä ja toiveita asuinalueestaan. Saatua tietoa hyödynnetään alueen ja sen palvelujen kehittämisessä.


Toteuttaminen

Haastattelujen suunnittelua varten kootaan eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä. Ryhmässä voi olla jäseniä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkisuunnittelusta, opetus- ja nuorisotoimesta sekä poliisista. Kysymyksiä on hyvä testata koehaastattelulla. Nuoret on helpointa tavoittaa alueen koulujen, kirjaston ja nuorisotoimen kautta. Haastattelut kannattaa toteuttaa tiloissa, joissa nuoret muutenkin käyvät.

Haastattelut toteutetaan joko yksilö- tai ryhmähaastatteluina. On hyvä, jos keskustelut saadaan nauhoittaa. Jos se ei ole mahdollista, voidaan vastaukset kirjoittaa muistiin. Haastattelujen jälkeen aineisto puretaan tekstiksi ja sen jälkeen aineisto kootaan kysymysten ja sisällön pohjalta teemoittain. Aineiston käsittelyn ja analysoinnin jälkeen laaditaan raportti.


Resurssit

Tarvittavien resurssien määrä riippuu haastattelujen laajuudesta ja raportoinnin luonteesta. Haastatteluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin on hyvä varata reilusti työaikaa.


Kokemuksia

Espoossa selvitettiin suvelalaisten nuorten käsityksiä omasta asuinalueestaan. Haastattelut toteutettiin keväällä ja raportti laadittiin kesällä 2010. Haastattelut toteutettiin sovellettuina fokusryhmähaastatteluina. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Haastatteluja tehtiin 13 ja niissä haastateltiin yhteensä 49 nuorta. Haastateltavat olivat iältään 13-16 -vuotiaita.

Nuorilta kysyttiin mm. seuraavia kysymyksiä: Millaista täällä on asua, viihdytkö? Mitkä ovat asuinalueesi hyvät ja huonot puolet ja miksi? Mitä alueen palveluja käytät ja miksi? Miten parannettaisiin alueen asukkaiden (eri ryhmien) välejä? Miten asuinaluettasi tulisi kehittää? Haastattelut purettiin tekstiksi, käsiteltiin teemoittain ja analysoitiin. Tältä pohjalta tuotettiin raportti, jossa tuloksia vertailtiin myös muihin vastaaviin tutkimuksiin sekä yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Nuorten omalle puheelle haluttiin antaa mahdollisimman paljon tilaa ja siksi lainauksia
esitettiin paljon.

Tuloksia hyödynnetään Suvelan alueen kehittämisessä. Raportti on herättänyt paljon kiinnostusta ja sen on toimitettu muun muassa hyvinvointityöryhmälle, alueen kehittämisestä vastaaville tahoille (mm. kaupunkisuunnittelu, tekninen keskus), kouluille, nuorisotoimeen, asukaspuistoon, vuokrataloyhtiöiden isännöitsijöille ja johdolle, alueen ravintoloille, aluehallintoviranomaiselle, seurakuntaan ja poliisille.


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Menetelmä antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja tulla kuulluksi, mikä parhaimmillaan voimauttaa ja voi lisätä alueella viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Alue tunnetaan enemmän omaksi kun sen asioihin saadaan vaikuttaa, ja siten myös vastuunkantaminen yhteisen alueen viihtyvyydestä voi voimistua.


Yhteystiedot

Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Kristiina Alppivuori

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä