Ideoita yhteistilojen käyttöön (pdf)


LIITE 1: Fillarin tuunausohje


LIITE 2: Kierrätysvillapaita


LIITE 3: Napeista koruiksi


Avainsanat: yhteisöllisyys, yhteiskäyttö, osallisuus, asukkaat, asukastoiminta, taloyhtiö, vapaaehtoistyö, toimintavinkki

Kenelle: asukkaille, taloyhtiöiden henkilöstölle


Tavoite

Lisätään asukkaiden mahdollisuutta hyödyntää yhteistiloja, tavata toisiaan ja harrastaa edullisesti.


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Tässä käytännössä kerrotaan millaisilla tavoilla asukkaat voivat osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistiloissa. Asukkaat suunnittelevat yhdessä toiminnan sisältöä sekä osallistuvat kerhoihin ja vetävät niitä. Omaehtoinen toiminta on mukava ja edullinen tapa viettää yhteistä aikaa ja tutustua toisiinsa. Yhtiöt voivat puolestaan tukea toimintaa mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti sekä erilaisilla vinkeillä.


Toteuttaminen

Yhteisissä tiloissa järjestettävät kerhot voivat olla ohjattuja tai vapaamuotoisempia ajanvietto- ja kohtaamistilaisuuksia. Kerholaiset voivat kokoontua kerran tai montakin kertaa viikossa tarpeen mukaan. Yhdessä sovittu ajankohta on hyvä pitää säännöllisenä. Kerhokerran pituus voi olla tunnista muutamaan tuntiin. Myös osallistujaryhmät voivat viikoittain vaihdella esimerkiksi kohderyhmän iän mukaan. Toisinaan toiminta ikään katsomatta on paikallaan.

Vastuu kerhon järjestämisestä kannattaa jakaa useammalle, jotta työtaakka ei koidu liian suureksi. Jotta toiminnan järjestäminen uusiutuisi ja jotta se ei jäisi pitkäksi aikaa vain muutaman harteille, kannattaa houkutella mukaan uusia toimijoita. Kerhon ei tarvitse välttämättä jatkua useita vuosia; jo muutama kerhokerta voi tuoda suurta iloa. Jos kerho järjestään talon yhteistiloissa, pyydetään lupa asukastoimikunnalta. Mainostaminen sujuu parhaiten rappukäytävien ilmoitustauluilla ja siten, että asukkaat kertovat kerhosta toisilleen. Kerho kannattaa järjestää muutaman kerran, vaikka tulijoita olisi ensin vähän. Usein se alkaa kiinnostaa jonkin ajan kuluttua viidakkorummun kautta.


Resurssit

Toiminnan edellytyksenä olevat resurssit kannattaa muistaa reunaehtoina, jotta kerho ei kaatuisi niiden puutteeseen. Ennen aloittamista selvitetään käytettävissä olevat talon yhteiset tilat. Kerhotilat tai isommat saunan eteistilat soveltuvat mainiosti kerhotapaamisille. Asukastoimikunnalta pyydetään tarvittaessa avustusta kerhon järjestämiseen ja tilan mahdolliseen sisustamiseen. Rahaa ei tarvita paljoa, sillä toiminta perustuu yhteistiloissa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Kuluihin voi laskea mainosten tulostamisen ja mahdolliset tarjoilut. Mainosten tulostamiseen voi pyytää apua yhtiöltä. Mahdollisesti tilattavat kerhojen ohjaukset maksavat erikseen. Työpanos jakautuu useimmiten 2–3 järjestäjän kesken. Kerhokerran lisäksi työaikaa menee yleensä muutamia tunteja kerhokertaa kohti.


Kokemuksia

Senioreiden kerhot: Iäkkäämpien asukkaiden aktivoimiseksi on järjestetty oman talon eläkeläiskerhoja Helsingissä Kontulankujalla ja Ounasvaarankujalla. Tarkoituksena on järjestää myös liikunnallisesti rajoittuneille mahdollisuus tavata ikätovereita lähellä omaa kotia. Kerhoon voivat tulla eläkkeellä olevat asukkaat kahvittelemaan, laulamaan yhdessä tai visailemaan. Usein astiat tuodaan itse ja osallistujat haluavat leipoa. Kahvi keitetään vuorotellen tai sitä varten kerätään pieni maksu (20 snt/kerta). Osallistujia on ollut Kontulankujalla 15–20 ja Ounasvaarankujalla 8–14.

Avoin asukaskerho kaikenikäisille: Vantaalla Varpusenkujalla on toiminut avoin asukaskerho useita vuosia. Kerho on avoinna joka viikko tiettyyn aikaan, jolloin paikalle voi tulla kuka vain talon asukas ikään katsomatta. Kerhossa voi jutella, lueskella, pelailla ja katsella televisiota. Lapsille on usein ohjattua askartelua ja piirtämistä. Vetäjän tulee olla säännöllisesti paikalla ja huolehtia, että tila on kunnossa. Asukkaat ovat järjestäneet myös elokuvailtoja ja diskoja alueen nuorisolle. Yön yli kestävä kerho on ollut jännittävä kokemus pienimmille asukkaille.

Laihduttamista, taiteilua, tuunailua: Kerhon teema voi olla mikä tahansa kädentaidoista laihdutukseen. Seuraavat esimerkit ovat Helsingistä. Kontulankujalla on toiminut noin kymmenen asukkaan laihdutuskerho. Kerholaiset tapaavat toisiaan kerran viikossa, jolloin sovitaan liikuntamuodoista ja -päivistä sekä keskustellaan ruokavinkeistä ja suoritetaan viikoittainen punnitus. 4V-hankkeen tuella on pidetty taidekerhoa Aarteenetsijänkujalla sekä kokeiltu tuunaus- ja askartelukerhoa Prinskan kerhossa, Prinsessatiellä. Taidekerhon osallistujista suurin osa on ollut miehiä – toiminnan ideoinnissa voi siis unohtaa ennakkoluulot.


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Toiminta lisää yhteisten tilojen käyttöä ja yhteisöllisyyttä. Asukasosallisuus lisääntyy, kun asukkailla itsellään on mahdollisuus päättää kerhotoiminnan sisällöstä. Lisäksi voidaan valita teema, joka lisää asukkaiden ympäristötietoisuutta. Toiminta on edullista ja siten tasa-arvoista myös vähävaraisille.


Lähteet

Vesalan Kiinteistöt Oy, Kontulankuja 3, talotoimikunta; Aarteenetsijänkuja 2–4, talotoimikunta;
Roihuvuoren Kiinteistöt Oy, Prinsessatie 4, talotoimikunta; VAV Asunnot Oy, Varpusenkuja 1,
kerhon vetäjät; Eloisat eläkeläiset -kerho, Ounasvaarankuja 3

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä