Kerhostartit vuokrataloyhtiöiden asukastoiminnassa (pdf)

(LIITE 1) (LIITE 2) (LIITE 3)


Avainsanat: asukastoiminta, osallisuus, yhteisöllisyys, taloyhtiö, asukkaat, vapaaehtoistyö, toimintavinkki, motivointi

Kenelle: taloyhtiöiden asukkaille ja henkilöstölle


Tavoite

Asukastoiminnan herättely omaehtoista kerhotoimintaa kannustamalla. Asukastoiminnan kautta viihtyisyys taloyliöissä lisääntyy.


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Yhteisen toiminnan käynnistyminen voi olla kiinni ideoiden puutteesta tai alkusysäyksestä. Kerhostartti antaa tukea asukastoiminnan aloittamiseen ohjatulla kerhotoiminnan ideointitilaisuudella, muutamalla asiantuntijan ohjaamalla kerhokerralla tai näiden yhdistelmällä. Tuen turvin kiinnostuneet asukkaat voivat kokeilla asukaskerhojen käynnistämistä omien toiveiden ja voimavarojen mukaisesti. Pienimuotoisia kerhoja asukas- ja talotoimikunnat voivat ryhtyä pitämään myös oman toimintarahansa puitteissa. Tähänkin yhtiö voi kannustaa asukkaita.


Toteuttaminen

Taloyhtiö päättää ehdot kerhostarttituen saamiselle ja raamit kerhostarttitoiminnalle. Yhtiö päättää, tarjotaanko tukea ideointitilaisuuden järjestämiseen ja/tai ohjaajan palkkaamiseen. Lisäksi tulee määrittää, mitä asukkailta edellytetään tuen saamiseksi ja mikä on henkilökunnan rooli. Periaatteista päätettyään yhtiö lähettää asukastoimikunnille tai kaikille asukkaille mainoksen kerhostarttituesta sekä ohjeet siitä, miten tukea voi hakea. Tämän jälkeen päävastuu on 2–3 asukkaalla, jotka haluavat suunnitella toimintaa ja vastata kerhon toteutuksesta. Taloyhtiö auttaa tarpeen mukaan tilaisuuksien valmistelussa ja tiedottamisessa. Kerhostartin voi toteuttaa kahdella tavalla tai niiden yhdistelmällä:

1) Ohjattu kerhotoiminnan ideointitilaisuus
Ideointitilaisuuden voi järjestää joko asukastoimikunnalle tai avoimena kaikille talon asukkaille. Keskustelun ohjaajana toimii henkilöstön tai asukkaiden edustaja, joka on perehtynyt erilaisiin kerhoideoihin. Yhtiö voi palkata avuksi myös ulkopuolisen asiantuntijan. Tilaisuudessa käydään läpi erilaisia kerhoideoita ja -toiveita. Kaikkien ideat tulee ottaa mukaan keskusteluun. Lopuksi toteuttamiskelpoisista ideoista valitaan yksi ja sovitaan kerhostartin aloittamisesta. Sovittuna tulee olla aihe, kohderyhmä, ajankohta ja paikka, tarvittavat resurssit sekä kerhon vetäjät ja vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöille kuuluu käytännön järjestelyt, kuten mainosten tekeminen ja jakaminen sekä tilan hankinta. Aluksi kannattaa sopia 3–4 kerhokertaa. Tämän jälkeen tarkistetaan innokkuus kerhon jatkamiselle. Kerhojen tavoitteena ei tarvitse olla vuosia kestävä toiminta, sillä jo muutamien kertojen kokonaisuus voi lisätä yhteisöllisyyttä talossa.

2) Asiantuntijan ohjaamat kerhokerrat ja kerhon jatkosuunnittelu
Jos asukkailla on kerhotoiminnan sisällöstä valmiina toive, voi kerhon saada käyntiin ammattilaisen ohjaajan tuella. Palkataan esimerkiksi askartelun tai maalauksen opettaja. Aluksi järjestetään kiinnostuneiden kesken palaveri, jossa sovitaan kohdassa yksi kerrottujen asioiden lisäksi siitä, montako starttiohjauskertaa pidetään ja kuka etsii ohjaajan. Yksittäisten kerhokertojen ohjauksen lisäksi ohjaajalta pyydetään suunnitteluapua ja vinkkejä kerhon vetämiseen jatkossa. Kannattaa hyödyntää myös asukkaiden osaamista aina, kun se on mahdollista. Monella voi hyvinkin olla innostusta ja osaamista kerhon vetämiseen. Myös ohjaajan vetämillä starttikerroilla varsinaisena koollekutsujana ja järjestelyistä vastaavana tulee olla joku asukkaista.


Resurssit

Kuluja tulee kerhon materiaalikustannuksista, ohjaajan palkkiosta, kahvi- ja mehutarjoilusta sekä mainosten tulostuksesta ja kopioinnista. Materiaalien ja tarvikkeiden osalta kannattaa selvittää, saako niitä lahjoituksina tai kierrätettynä. Toiminnan voi rahoittaa osin tai kokonaan asukastoimikuntien perustoimintavaroilla. Harkitut lisäresurssit yhtiön puolesta ovat usein järkevä sijoitus asukasosallisuuden kehittämiseen. Taloyhtiön rahoituksen saamiseksi asukkaiden tulee hyväksyttää suunnitelma yhtiön edustajalla. Henkilökunnan työpanosta tarvitaan kerhostartin raameista päättämiseen, asiasta tiedottamiseen sekä avuksi alun suunnitteluun ja järjestelyyn.


Kokemuksia

4V-hankkeessa kokeiltiin sekä kerhostartti-ideointitilaisuuksia että ulkopuolisen ohjaajan palkkaamista. Suurin osa kokeilusta sai aikaan pitempikestoista kerhotoimintaa. Kerhoja on ollut Vantaalla VAV Asunnot Oy:ssä, Helsingissä Roihuvuoren Kiinteistöt Oy:ssä sekä Vesalan Kiinteistöt Oy:ssä. Aiheiksi kerhoille valikoituvat aikuisten taidekerho, kädentaitokerhot eri ikäryhmille sekä lastenkerho. 4V-hanke antoi apua ideointitilaisuuksien järjestämiseen sekä pientä taloudellista tukea tarvikkeisiin tai muutamien kertojen ohjaajan palkkioihin. Apua sai myös kerhomainoksen tekemiseen. Mainosten jakelun ja muut kerhon järjestelyt hoitivat asukkaat.


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Asukasosallisuuden edistämiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Yhteistoiminta lisää asukkaiden viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää ilkivallan mahdollisuutta. Asukasosallisuuden edistäminen sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla on usein helppoa, kun ihmiset innostuvat.


Yhteystiedot

VAV Asunnot Oy/ Kirvisenkuja 1:n ja Varpusenkuja 1:n asukastoimikunnat
Roihuvuoren Kiinteistöt Oy/ Prinsessantie 4:n talotoimikunta
Vesalan Kiinteistöt Oy/ Aarteenetsijäntie 2–4:n talotoimikunta

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä