Kestävän kehityksen määrittely lasten ja nuorten kanssa (pdf)


Avainsanat: osallisuus, koulu, päivähoito, lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminta, toimintavinkki,
kestävä elämäntapa

Kenelle: lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa työskenteleville


Tavoite

Hahmottaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa, heidän omista lähtökohdistaan käsin, mitä kestävä
kehitys tarkoittaa ja miten se liittyy lasten ja nuorten omaan elämään.


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Kestävälle kehitykselle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää ja se jääkin usein sanahelinäksi, jolle on hankala löytää yhtymäkohtia omasta arjesta. Toisaalta kestävän kehityksen näkökulmien sisäistäminen osaksi omaa elämää on olennaisen tärkeää. Lasten ja nuorten kanssa aihetta kannattaa lähestyä toiminnallisesti ja heidän omasta näkökulmastaan. Työpajatyöskentelyssä voidaan tarkastella kestävää kehitystä oman elämän ja omien valintojen kautta.


Toteuttaminen

Luovat ja toiminnalliset menetelmät tuovat vaihtelua arkiseen toimintaan ja tekevät kestävän kehityksen kysymykset näkyväksi lasten ja nuorten oman elämän tasolla. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi satuja ja tarinoita, draamaa, mielipiteen ilmaisemiseen tähtääviä harjoituksia ja askartelua. Olennaista on varata aikaa omalle pohdinnalle ja keskustelulle. Vaikka lapset ja nuoret usein sanovat keskustelun aluksi, etteivät oikein tiedä mitä kestävä kehitys on, huomataan pajan edetessä, että tietoa aiheesta onkin paljon ja se liittyy suoraan myös omaan elämään.


Resurssit

Työpajat voidaan toteuttaa ryhmän omassa luokassa/tilassa. Aikaa kannattaa varata 1–2 tuntia. Pajojen kestoa ja toteutusta voi muuntaa (ikä)ryhmälle sopivaksi. Ryhmän koosta riippuen tarvitaan 1–3 ohjaajaa. Tarvittavat välineet riippuvat toteutettavasta pajasta, yleensä askartelutarvikkeet ja jätemateriaalit riittävät. Jätemateriaaleja voidaan saada esim. lasten vanhemmilta.



Kokemuksia

Korson päiväkodin eskarit keskustelivat kestävästä kehityksestä, kun paikalle ryntäsi Keke-orava kertoen, että hänen kotipuunsa on kaadettu. Lapset keksivät päiväkodin seinälle kiinnitetyn puun, josta Keke saisi uuden kodin. Puusta puuttui kuitenkin lehdet. Ne saatiin tekemällä Keken jalanjälkitesti, jossa oli keke-aiheisia monivalintakysymyksiä lasten omaan elämään liittyen. Lapset vastasivat kysymyksiin pareittain numerolappuja nostamalla. Testin jälkeen lapset leikkasivat paperista lehden, johon jokainen painoi sormivärillä oman jalanjälkensä. Lopuksi lapsilta kerättiin ideoita, kuinka he itse voivat edistää kestävää kehitystä. Jäljet ja ideat kiinnitettiin puun lehdiksi.

Ankkalammen päiväkodin eskarit perehtyivät aiheeseen sadun avulla. Satu kertoi Ankkalammen saaresta, jonka jokaisella asukkaalla oli tärkeä tehtävä saaren ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Mitä jos maanviljelijää, opettajaa tai muusikkoa ei olisikaan? Keskusteltiin sadusta sekä lasten omista ja unelmien kodeista ja kaupungeista. Askarreltiin unelmien kaupunki unelmataloineen. Kaupunkiin kohosi myös mm. toimistorakennuksia, satama, leikkipuisto, koulu, leipomo, biovessa, poliisi- ja paloasema, uimahalli, mainoskylttejä, roska-astioita, tähystystorni ja puita. Lapset halusivat myöhemmin maalata kaupungin ja muovailla sinne ihmisiä taikataikinasta.

Vantaan seudun steinerkoulun ysiluokkalaiset aloittivat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien käsittelyn Kumman ottaisit? -mielipidejanalla. Pikavippi vai säästäminen? Banaani vai mustikka? Valintoja perusteltiin ja keskustelua syntyi. Seuraavaksi tutustuttiin tarinan kautta kuvitteelliseen hahmoon, 17-vuotiaaseen nuoreen mieheen ja hänen vanhempiinsa. Tarina oli kärjistetty ja siinä tuotiin esiin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia. Oppilaat valitsivat pienryhmissä yhden tarinan hahmoista tarkasteluun ja pohtivat missä kohdassa tarinaa hahmo toimi kestävän kehityksen vastaisesti ja miten hahmo olisi voinut toimia paremmin. Ryhmien tehtävänä oli tuottaa pohdinnan tulokset muille näkyväksi kuvana, tekstinä tai esityksenä. Lopuksi vedettiin päivän teema yhteen.

Korson nuorisotilan nuorten kanssa pohdittiin, mitä on kestävä kehitys. Vetäjät olivat kirjoittaneet lapuille kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin liittyviä väittämiä (En ota pikavippejä, En roskaa jne). Nuoret ryhmittelivät väittämät sen mukaan, mihin kestävän kehityksen ulottuvuuteen ne liittyivät. Havaittiin, että monet väittämät liittyivät useampaankin keke-ulottuvuuteen. Pidettiin myös ekologiseen kestävyyteen liittyvä tietovisa. Lopuksi käytiin läpi seinällä olevia väittämiä, ja nuoret kertoivat mitä he tekevät ja olisivat valmiita tekemään kestävän kehityksen edistämiseksi. Laput ja kestävän kehityksen ulottuvuudet jäivät näkyviin nuorisotilan seinälle, ja nuoret saivat tehtäväkseen käydä viikoittain valitsemassa tauluista asian, jonka aikovat jatkossa toteuttaa.

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat pajat 4V-hankkeessa.


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Kestävän kehityksen ja sen eri ulottuvuuksien käsittely lisää tietoisuutta kestävän elämäntavan merkityksestä. Kun kysymykset tuodaan lähelle lapsia ja nuoria ja he saavat itse oivaltaa kytkökset omaan elämäänsä, voivat ajatukset myös siirtyä käytäntöön kestävinä valintoina. Yhteinen toiminta ja pohdinta tarjoaa lapsille ja nuorille osallisuuden kokemuksia sekä lisää yhteishenkeä.


Yhteystiedot

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Eija Koski


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä