Tarinateatterikerho osana iltapäivätoimintaa (pdf)


Avainsanat: yhteisöllisyys, koulu, lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminta, toimintavinkki

Kenelle: lasten tai nuorten ryhmien ohjaajille, esimerkiksi iltapäivätoimintaan


Tavoite

Lasten omien ideoiden ja ajatusten mukaisen tarinan kirjoittaminen, lavastaminen ja esittäminen. Itsetunnon ja ryhmähengen lisääminen.


Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa

Tarinateatterikerhon kokoontuessa lapset kertovat yhteisen tarinan, joka sovitetaan näytelmäksi. Esitystä varten rakennetaan yhdessä lavasteet kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Lopputulos voidaan esittää näytelmänä tai nukketeatteriesityksenä yleisölle.


Toteuttaminen

Iltapäivätoiminnan vetäjät sopivat tarinateatterikerholle ajat (esim. 5–6 kertaa). Kerhoa markkinoidaan lapsille ja tietoa lähetetään myös koteihin. Kiinnostuneet ilmoittautuvat mukaan. Vaihtoehtona on, että homma suunnitellaan yhdessä koko ryhmän kanssa ja kaikki ovat automaattisesti mukana. Sopiva ryhmäkoko on kuitenkin enintään kymmenen lasta. Jos lapsia on enemmän, kannattaa työstää useampaa tarinaa. Yhden harjoituskerran pituus on noin tunti. Kerho on hyvä vetää läpi tiiviissä aikataulussa muutaman viikon aikana.

Ensimmäinen harjoituskerta: Virittäydytään tarinointiin esimerkiksi Vihreää draamaa lelumaassa -materiaalin (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu) avulla sekä keskustellaan näytelmäprojektista. Nukketeatteria varten pyydetään jokaista lasta tuomaan jokin lelu, jonka haluaisi esiintyvän näytelmässä. Näytelmää varten jokainen lapsi miettii itselleen sopivan hahmon.

Toinen harjoituskerta: Tutustutaan paikalle tulleisiin leluihin/hahmoihin. Lapset kertovat yhteisesti tarinan saapuneille hahmoille, ja ohjaaja kirjoittaa tarinan ylös. Keskustelulle kannattaa varata kunnolla aikaa, sillä tarinasta ei välttämättä heti päästä yhteisymmärrykseen. Aikuiset voivat auttaa ulos riitatilanteista, mutta tarinan juonen ohjailua pitää välttää. Jos lapsia on paljon pitää tarinan kerronta tehdä järjestäytyneesti, jotta jokainen saa vuorollaan kertoa. Lopuksi mietitään lavastusta ja kootaan yhteen tarvittavat materiaalit. Useimmiten kaikki tarpeellinen löytyy kerhon askartelukaapista ja pihalta, mutta tarvittaessa voidaan vierailla myös esim. kierrätyskeskuksessa.

Toisen ja kolmannen kerran välillä ohjaaja sovittaa lasten tarinan näytelmäksi. Tarina kannattaa muotoilla niin että vuorosanoja on vähän ja ne jakautuvat tasaisesti kaikille näyttelijöille. Tarinan kuljetus on kertojalla. Jos harjoituskertoja lisätään, voidaan lisätä myös vuorosanojen määrää.

Kolmas harjoituskerta: Käydään läpi näytelmäteksti ja rakennetaan lavasteet ja puvut kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Otetaan valokuvia mainosta varten.

Neljäs harjoituskerta: Viimeistellään lavasteet, tehdään mainokset/kutsut esitykseen ja harjoitellaan. Mietitään keitä halutaan kutsua: muu iltapäiväryhmä, vanhemmat, läheinen päiväkoti, läheinen vanhainkoti jne. Harjoituskerran jälkeen toimitetaan mainokset/kutsut halutuille tahoille.

Viides harjoituskerta: Kenraaliharjoitukset. Lopuksi on itse esitys.


Resurssit

Iltapäiväkerho-ohjaajan tai ohjaajien aikaa, luonnon- ja kierrätysmateriaaleja, esitystila.


Kokemuksia

Keväällä 2009 Helsingissä Leikkipuisto Luostossa (nykyisin Leikkipuisto Mellunmäki) päätettiin kokeilla tarinateatteria osana iltapäivätoimintaa. Toiminta järjestettiin yhdessä 4V-hankkeen kanssa siten, että mukana oli ohjaaja puistosta ja 1–2 ohjaajaa 4V-hankkeesta. Mukaan tulivat kiinnostuneet iltapäivätoimintaan osallistujat. Aluksi sovittiin 4 tapaamiskertaa, mutta se ei aivan riittänyt, joten esityskerta sovittiin vielä erikseen. Ryhmässä oli 6 ekaluokkalaista lasta sekä kaksi aikuista. Lapset päättivät tehdä tarinan pehmoeläimilleen. Tarinan nimeksi tuli Metsän uudet asukkaat. Näytelmä esitettiin suureen pahvilaatikkoon tehdyissä pöytäteatterilavasteissa.

Hankaluutena koettiin se, että lapset olivat koulupäivän jälkeen väsyneitä eivätkä oikein jaksaneet keskittyä. Yksi tunti on liian pitkä aika, mutta toisaalta vähemmässä ei ehdi tehdä juuri mitään. Pari vuotta vanhemmat lapset ehkä jaksaisivat paremmin. Ekaluokkalaisille aikataulumme oli liian väljä, koska viikossa unohtuu mitä piti olla mukana ja miten tarina oikeastaan menikään. Lapset olivat innoissaan tarinan kertomisesta, ja vaikka heillä oli välillä motivaatio-ongelmia ja esittäminen jännitti, he olivat hyvin ylpeitä lopputuloksesta. Materiaalien hakeminen lähimetsästä ja lavasteiden rakentelu oli mukavaa puuhaa. Jokainen sai rakentaa omalle eläimelleen juuri sellaisen kolon kuin halusi. Yhdessä mietittiin millainen maisema pahvilaatikkoon luotiin ja mihin pesäkolot sijoitettiin.


Hyödyt kestävän kehityksen kannalta

Näytelmäprojektissa käytetään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Kerhon aikana lasten itsetunto ja esiintymisvarmuus sekä sosiaaliset taidot lisääntyvät.


Yhteystiedot

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Eija Koski

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä