ylabanneri-kel


2.1.1. Asukasosallisuus ja - demokratia



Asukasosallisuus ja -demokratia ovat osa kestävää kehitystä. Asukastoiminta ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat perusta asukasosallisuuden syntymiselle. Asukasosallisuudella tarkoitetaan kokemusta siitä, että voi halutessaan osallistua oman asumisen kehittämiseen ja asukastoimintaan. Asukastoiminnan mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan parantaa asuinympäristön vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja toimivuutta.

Asukasosallisuus voi tuoda taloudellista säästöä välillisesti esimerkiksi sujuvamman jätehuollon ja pitemmän asumisajan muodossa. Yhtiöstä riippumattomista asioista, kuten veden ja lämmön kulutustottumuksista, on helpompi keskustella suoraan asukkaiden kanssa kuin postiluukuista jaettavin lappusin.

Mikäli asukkaat eivät voi kokea yhteisiä päämääriä mielekkäiksi omalta kannaltaan, on niihin turha odottaa sitoutumista. Heille on tärkeää osallistua päätöksentekoon mahdollisuuksien mukaan sellaisissakin asioissa, joissa heillä ei lainsäädännön mukaan ole päätösvaltaa. Tämän mahdollistaa esimerkiksi päätösvaltaisten henkilöiden läsnäolo kokouksissa, joissa asukkaat käsittelevät yhteisiä asioita.

Perinteisempi lausuntokäytäntö on toimiva, mutta siitä puuttuu välitön ja avoin kanssakäyminen. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää, että ainakin kerran vuodessa asukastoimikunnan ja yhteistyöelinten kokouksissa ovat mukana asukkaiden lisäksi päättävät henkilöt. Mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi oman kodin remontteihin, muihin muutoksiin sekä asumisen palveluihin lisää asumisviihtyisyyttä ratkaisevasti ja sitouttaa asukkaita vastuunottoon.

Asukasosallisuuden edistäminen vaatii resursseja. Yhtiön johdon ja henkilökunnan sitoutuminen asukasosallisuuden ja -toiminnan aktivoimiseen ja ylläpitämiseen on ensiarvoisen tärkeää – ilman aktiivista kannustustyötä vakaakin asukastoiminta saattaa kuihtua. Aloittaminen vaatii suurimman panoksen. Resurssien tarve vähenee sen jälkeen kun on löydetty luontevat toimintatavat. Asukastoiminta vaatii kuitenkin jatkuvaa tukea ja kannustusta.

Vaikka lait ja säännöt säätelevät asukkaiden vastuuta omasta asumisestaan, asukastoiminnan ja -demokratian toteutuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhtiön johdon ja henkilökunnan on arvostettava kaikin tavoin tätä vapaaehtoistyötä. Näin saadaan asukkaat sitoutumaan parhaiten asukastoimintaan. Aktiivisia asukkaita on hyvä muistaa jollakin tapaa. Palkinnon ei tarvitse olla suuri; merkittävintä on, että heidän työtään arvostetaan.


Lähteet

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus 2008: Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen. Edita Prima Oy 2008.

Simunaniemi V., toimitusjohtaja, Järvenpään mestariasunnot Oy. Henkilökohtainen tiedonanto, haastattelu 16.12.2008.

Viirkorpi P.: Yhteishallintoselvitys. Ympäristöministeriön raportteja 14/2007. Asunto- ja rakennusosasto, Ympäristöministeriö.


 

paamaaria
mittariehdotuksia

• Asumisviihtyisyyden lisääminen
• Asukasdemokratian toteutuminen
• Kustannusten vähentäminen
(esim. ilkivalta)

• Asukaskyselyjen tulokset asukastyytyväisyyden osalta
• Vuokranmääritysyksiköiden, joissa asukastoimikunta, osuus
• Asukastapahtumien määrä / asukkaiden kokonais määrä / v
• Asukaskokousten osanottajien määrä / asukkaiden
kokonaismäärä / v
• Aihepiiriä käsitteleviin koulutuksiin osallistuneiden osuus henkilöstöstä / v
• Aihepiiriä käsitteleviin koulutuksiin osallistuneiden asukkaiden osuus / v
• Asukasosallisuuden ylläpitoon ja edistämiseen varatut resurssit / v
• Asukkaiden vaihtuvuus / v
• Asukaspalautteiden käsittelyaika
• Asukkailta tulleiden toteutuneiden aloitteiden osuus / v


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä