2.1.2. Hyvä naapuruus ja asumisen monikulttuurisuus


Kaupungeissa ja taajama-alueilla asutaan tiiviisti, jolloin naapureiden läsnäolo korostuu. Aikamme yksilökeskeisyys näkyy kuitenkin myös asuinyhteisöissä. Monille naapurit ovat olemassa vain aiheuttaessaan melua tai muuta häiriötä, mutta toisaalta toivotaan pieniä osoituksia naapuruudesta – vaikka tervehtimistä.1 Naapuruussuhteet merkitsevät erilaisille ihmisille eri asioita. Suurimmat erot löytynevät ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön väliltä, mutta myös eri ikäryhmien tai eri elämäntilanteissa olevien ihmisten välillä on huomattavia eroja.


Sujuvan naapuruuden kannalta on tärkeää järjestää mahdollisuuksia yhteisöllisyyden syntymiselle ja eri kulttuurien kohtaamiselle – esimerkiksi tapahtumien ja asukastilojen muodossa. Hyvään naapuruuteen kuuluu yhteisten sääntöjen noudattaminen, toisten yksityisyyden kunnioittaminen, avun hälyttäminen hädän hetkellä ja pihan lasten touhujen valvominen. Se on tasapainoilua yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välillä – osallistumista talon toimintaan huomioimalla muita ja antamalla samalla kaikille asumisrauha.


Kulttuurien monimuotoisuuden ja erilaisten asumiskulttuurien lisääntyminen

aiheuttaa jännitteitä asuinyhteisöön. Ristiriitoja voi syntyä erilaisista aikatauluista,

pihan käytöstä tai tavasta kasvattaa lapsia. Häiritsevimpänä ongelmana koetaan yleensä melu, erityisesti ilta-aikaan.


Ei tule unohtaa, että riidat ja konfliktit ovat kanssakäymistä siinä missä muukin.

Erimielisyyksien syntyminen ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan on tärkeää saada aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Paras tapa puuttua ongelmiin on sopuisa kanssakäyminen osapuolten välillä. Yleensä molemmat ymmärtävät toistensa näkökannan ja asioista voidaan sopia. Välillä on hyvä ottaa apuun kolmas taho, joka voi asiantuntijana tutkia tilannetta omasta näkökulmastaan ja tarjota uusia, luovia sovintoehdotuksia.


Yhtiöllä on hyvä olla etukäteen mietitty malli asukkaiden välisten ristiriitatilanteiden ratkomiseksi. Malli tukee henkilöstöä ja ongelmat selviävät ripeämmin. Rikosasioissa voi kysyä apua kaupunkien sovittelutoimistoista ja naapuruussovitteluun liittyvissä asioissa Suomen pakolaisavun Kotilo-projektilta.


____________________________________________________

1 Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve. 4V-hanke ja TNS-Gallup 2009. PDF-dokumentti: http://www.4v.fi /fi les/3128/4V_

selvitys_raportti_TNS.pdf.


 


• Asumisviihtyisyyden lisääminen
• Asukasdemokratian toteutuminen

• Erilaisten asukasryhmien tasa-arvoisuus

• Muiden kuin suomen- ja ruotsin kielisten osuus asukastoimikunnissa

• Aihepiiriä käsitteleviin koulutuksiin osallistuneen henkilöstön osuus / v

• Aihepiiriä käsitteleviin koulutuksiin osallistuneiden asukasaktiivien osuus / v

• Asukaskyselyjen osa-aluetta koskevat tulokset

• Ristiriitatilanteiden selvittelyjen luku määrä / v

• Ristiriitatilanteiden selvittelyn onnistumisprosentti


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä