ylabanneri-kel


PÄÄTEEMA

2.2. Ympäristöasiat asuinkiinteistöissä



Osateemat

• Energia ja vesi asuinkiinteistöissä, 2.2.1
• Jätteet ja kierrätys asuinkiinteistöissä, 2.2.2


 

Energian ja veden käyttö sekä toimiva jätehuolto ovat hyvän asumisen elementtejä. Niistä kuitenkin aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia – asumiseen liittyvän maankäytön sekä uudis- ja korjausrakentamisen ohella.


Asuminen on suurimpia ilmastovaikutuksen lähteitä Suomessa.1 Vähentämällä asumisen ympäristövaikutuksia voi siten vaikuttaa suoraan hyvän elinympäristön ja laadukkaan asumisen turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Säästömahdollisuuksia löytyy paljon, vaikka ei tingitä viihtyisästä ja terveellisestä asumisesta. Suurimmat mahdollisuudet vähentää ympäristövaikutuksia liittyvät lämmitykseen. Asukkaiden on kuitenkin vaikeinta hallita juuri lämmitystä. Kerrostalojen asuntokohtaista lämmön ja veden kulutuksen mittausta kehitelläänkin nykyään kiivaasti.


Sen sijaan sähkön ja veden kulutukseen sekä jätteiden määrään asukkailla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Esimerkiksi veden kulutuksella on suuri merkitys kustannusten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Sen kuriin saattaminen on monin osin vain tiedostamisen kysymys; veden säästämiseen löytyy sekä tekniikkaa että hyviä käytäntöjä.


Kulutusten erot eri kotitalouksien välillä ovat jopa kymmenkertaisia suurimman ja pienimmän kuluttajan välillä.2 Asukkaita voi motivoida säästöön taloudellisin kannustimin, osallistamisen tai viestinnän keinoin. Selvä yhteys oman toiminnan ja taloudellisten kustannusten välillä kannustaa muutoksiin. Kaikkiaan on hyvä muistaa, että asukas ei useinkaan automaattisesti toimi niin kuin insinööri ajattelee. Teknisten ratkaisujen rinnalle tarvitaan aina selkeyttävää ja havainnollistavaa viestintää.

 

__________________________________________________________

 

Aalto E., kehitysjohtaja, RAKLI ry. Henkilökohtainen tiedonanto, puhelinkeskustelu 13.2.2009.
Aukio U., talotekniikkainsinööri, Espoonkruunu Oy. Henkilökohtainen tiedonanto, sähköpostit 2009.

1 Seppälä J., Mäenpää I., Koskela S., Mattila T., Nissinen A., Katajajuuri J.-M., Härmä T., Korhonen M.-R., Saarinen M. ja Virtanen Y.: ”Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla.”
Suomen ympäristö 20/2009.

2 Kotakorpi E., Lähteenoja S. & Lettenmeier M.: ”KotiMIPS – Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen.” Suomen ympäristö 43/2008. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Edita Prima Oy.



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä