2.2.2. Jätteet ja kierrätys asuinkiinteistöissä



Jätekustannuksissa voi säästää tehokkaimmin ehkäisemällä jätteen syntyä. Jätteen synnyn ehkäisyllä tarkoitetaan toimia, joilla vähennetään jätteen kokonaismäärää. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi näin:


• Edistetään asukkailta jäävän käyttökelpoisen tavaran uudelleenkäyttöä selkeällä ohjeistuksella.
• Luodaan mahdollisuuksia tavaran kierrätykselle.


Lajittelun merkittävyyttä ei myöskään kannata vähätellä. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa lajittelua on tarkoitus edistää muun muassa jätemaksujen rakennetta ja kannustavuutta kehittämällä. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä kaatopaikoille vietäisiin vain 20 prosenttia yhdyskuntajätteestä.1 Vuonna 2008 yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikalle noin 51 prosenttia.2


Jos sohvia ja muita tavaroita sekä roskia jätetään väärään paikkaan, siitä aiheutuu jopa satojen tuhansien eurojen kustannuksia isoissa yhtiöissä – ja pienissäkin yhtiöissä tuhansia euroja. Siksi kannattaa varmistaa seuraavat asiat:


• Lajittelulle on hyvät puitteet sekä asunnoissa että jätetiloissa.
• Jätteiden käsittelylle on selkeät ohjeet.
• Jätemääriä seurataan.
• Jäteastiat mitoitetaan seurannan perusteella oikein.
• Asukkaille ja henkilöstölle tiedotetaan ajankohtaisista jäteasioista ja muutoksista.

 

__________________________________________________________

1 Kohti kierrätysyhteiskuntaa. Valtioneuvoston 10.4.2008 hyväksymä valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. PDF-dokumentti http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=83458&lan=fi (luettu 14.1.2009).
2 Tilastokeskus 2008: Jätetilasto, taulukot aiheittain. Nettisivusto: http://www.stat.fi /til/jate/tau.html (luettu 17.2.2009).


 


• Jätehuollon ympäristövaikutusten vähentäminen
• CO2-päästöjen vähentäminen
• Materiaalitehokkuuden lisääminen
• Jätteen määrän vähentäminen
• Hyötykäyttöön ohjattavan jäteosuuden lisääminen
• Jätekustannusten vähentäminen

• Jätehuoltokustannukset e / v
• Lisämaksujätteiden pois viemisestä aiheutuneet kustannukset
(huonekalut, akut yms.) / v

• Sekajäteastioiden tyhjennyskerrat / vko / asukkaiden kokonaismäärä
• Jätehuoltoon liittyvien tiedotteiden määrä / v
• Jätetilojen opasteiden määrä / jätetilojen määrä %


Viestittäessä asukkaille on oleellista käyttää konkreettisia mittareita, vaikka ne eivät olisikaan eksakteja. Esimerkkejä mittareista:


• Jätehuoltokustannukset / asukas / v
• Jätteiden määrä kg / asukas / v
• Jätteistä hyötykäyttöön %




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä