ylabanneri-kel


2.3.1. Työhyvinvointi



Henkilökunnan työhyvinvointi ja turvallisuus kuuluvat keskeisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö mahdollistaa kestävän asumisen osa-alueiden toteuttamisen. Yhtiön näkökulmasta työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työyhteisö toimii tehokkaasti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yksilön näkökulmasta työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihminen voi työssään hyvin ja että hän on toimintakykyinen ja motivoitunut.


Työhyvinvointiin panostamalla voi pienentää kustannuksia, joita koituu sairauspoissaoloista, tapaturmista, vaihtuvuudesta ja työkyvyttömyydestä. Samalla parannetaan työtyytyväisyyttä, motivaatiota, työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistä osaamista.


Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet osa-alueet:

  • Johtaminen
  • Terveys
  • Työ
  • Elämäntilanne
  • Työyhteisö
  • Motivaatio
  • Osaaminen
  • Työsuojelu

Työhyvinvointia rakennetaan näillä eri osa-alueilla arjen jokaisena työpäivänä. Johtaminen on työhyvinvoinnin keskeinen tekijä, sillä se vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja jokaiseen työntekijään. Nykyaikaisen johtamisen pitäisi olla oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja valmentavaa. Työyhteisö toimii hyvin, kun sillä on yhteiset tavoitteet ja selkeät pelisäännöt. Avoin vuorovaikutus ja ristiriitatilanteisiin tarttuminen varmistavat työrauhan.


Kilpailukykyinen yritys tuntee henkilöstönsä osaamisen ja kehittää sitä tavoitteellisesti. Motivaatio syntyy tavoitteisiin sitoutumisesta ja onnistumista. Halu onnistua työssä muodostuu hyvin erilaisista asioista. Rakentava palaute, kiitos, oikeudenmukainen palkitseminen sekä mahdollisuus vaikuttaa motivoivat hyvään työhön. Muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat myös työpaikalla. Työelämän ja vapaa-ajan tasa-painon löytäminen auttaa jaksamaan työelämässä. Erilaiset joustot voivat helpottaa näiden yhteensovittamista. Kun työpaikalla huolehditaan turvallisista ja terveellisistä työoloista ja kannustetaan hyviin elämäntapoihin, edistetään samalla työkyvyn säilymistä.


Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä henkilöstön kanssa tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda uusia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja.


Luvuissa 2.3.2 ja 2.3.3 on käsitelty tarkemmin työhyvinvointia tukevia osaamisen ja viestinnän teemoja.


 

paamaaria
mittariehdotuksia

• Tehokkaasti työskentelevä ja motivoitunut henkilökunta
• Henkilöstön tyytyväisyyden ja jaksamisen lisääminen
• Työssä kehittymisen mahdollistaminen
• Työkyvyn edistäminen

• Työtyytyväisyystutkimusten tulokset
• Niiden työntekijöiden osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehityskeskusteluja
• Henkilökunnan vaihtuvuus
• Tapaturmien ja ammattitautien sekä menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrä
• Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä







Tarkistuslista

2.3.1. Työhyvinvointi

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä