Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy - ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä, tulevaisuutta turvaavia tekoja.

Ajankohtaista

Kierrätyskeskus haastaa: tekstiilijätteelle nollatoleranssi

Huonon tekstiilin hautajaisia vietettiin lokakuussa Kierrätyskeskuksen järjestämänä. Kuvassa taiteilija Jani Leinonen jättää hyvästit kelvottomalle rievulle.

Vastavetona nykyiselle kertakäyttökulttuurille Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on käynnistänyt 25-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kansanliikkeen, jonka tavoitteena on päästä tekstiilijätteestä kokonaan eroon.

Kierrätyskeskuksen ”tekstiilijätteen nollatoleranssi” -tavoitteelle on vahvat perusteet, toteaa Kierrätyskeskuksen kehitysvastaava Pia Engström. Luonnonvarojen vähetessä tarvitsemme ekologisemman, entistä vahvemmin kiertotalouteen pohjautuvan järjestelmän.

Tekstiilit suljettuun kiertoon

 – Kierrätyskeskuksessa kaikki ajattelu lähtee luonnonvarojen säästämisestä. Sen logiikan mukaan paras tilanne on se, että tuotetta käytetään mahdollisimman pitkään uudelleen, pipoja pipoina, housuja housuina, Engström sanoo.

Kakkosvaihtoehto on ottaa tekstiilit käyttöön materiaaleina ja tehdä esimerkiksi kuluneesta lakanasta matonkuteita ja laadukkaista retroverhoista uusiovaatteita. Kierrätyskeskuksella tällaisille uusiotuotteille oma tuoteperheensä, Plan B, johon kuuluu vaatteita ja asusteita sekä sisustustuotteita ja huonekaluja.

Kolmantena vaihtoehtona jätelain mukaisessa etusijajärjestyksessä on materiaalin teollinen hyödyntäminen raaka-aineena.

Kierrätyskeskus onkin mukana VTT:n hankkeessa, jossa luodaan teollisen mittakaavan mahdollisuuksia tekstiilin kierrättämiseksi. Siinä tehdään ensimmäistä kertaa maailmassa puuvillaisesta kuluttajapoistotekstiilistä kemiallisen liotuksen menetelmällä uutta kuitua, jonka laatu on jopa parempaa kuin alkuperäisen kuidun. Näin materiaaleja ei enää hukata, vaan kierrätetään uudelleen ja uudelleen.

Vastuu tekstiilijätteen nollatoleranssitavoitteesta kuuluu Engströmin mukaan päätöksentekijöille ja tekstiilialan koko arvoketjulle.

– Kiertotaloudesta saadaan suomalainen menestystarina vain, jos mahdollisimman moni toimija tuotannosta muotiteollisuuteen saadaan siihen mukaan. Pitää ajatella isosti ja asettaa rohkeasti yhteisiä tavoitteita.

Vaadi ja osta laatua

Engström uskoo, että myös yhä useampi kuluttaja on valmis haastamaan nykymenon.

– Moni heräteostelija tuskaantuu tällä hetkellä vaatekaappiinsa, joka pursuaa huonolaatuisia tekstiilejä. Jopa ne, jotka yrittävät hankkia laatua, pettyvät liian usein ostoksiinsa.

Engström kannustaakin meitä haastamaan entistä painokkaammin tekstiilialan toimijoita ja vaatimaan laatua. Samalla meidän tulee olla valmiita maksamaan enemmän tuotteesta, josta tiedämme saavamme pitkäaikaisen lisän vaatevarastoomme.

– Kierrätystietoinen kuluttaja ostaa kauniita, laadukkaita ja omaan tyyliin ja vartaloon sopivia vaatteita, joita hän hoitaa ja huoltaa huolella. Kun tekstiili käy itselle tarpeettomaksi, hän laittaa hyvän kiertoon eli lahjoittaa tuotteen vaikka Kierrätyskeskuksen kautta seuraavalle käyttäjälle.

– Laatua on mukava käyttää ja näyttää, ja laatu kestää kierrätyksenkin, Engström sanoo.

Tiedonmuru

Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä

  • 70 miljoonaa kiloa vuodessa, noin 13 kiloa henkilöä kohti.
  • Jätteeksi tästä päätyy valtaosa eli noin 10 kiloa, mikä tarkoittaa vuositasolla yli 50 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä.
  • Tarjolla on entistä enemmän halpoja ja huonolaatuisia riepuja, jotka eivät kelpaa uudelleenkäyttöön, eivätkä vielä tällä hetkellä kierrätykseenkään.

Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä